torstai 8. joulukuuta 2016

8. Leipomo

Tänään Aliisan on määrä mennä leipomoon aputonttuja partioimaan. Joku on yön aikana tuonut tarkemman tehtävänannon hänen yöpöydälleen. Tontut kun ovat niin ovelia ja hiljaisia, ettei heitä aina edes toiset tontut huomaa.
Päivän tehtävänä on selvittää millä tasolla aputontturyhmä 1 on ja voivatko he siirtyä seuraavalle tasolle. Joissakin tonttupesteissä on erilaisia tasoja, joissa aputontut sitten etenevät, kun ovat saavuttaneet tietyt vaatimukset. Näin varmistutaan siitä, että jokainen tonttu löytää varmasti itselleen sopivan pestin eikä synny kaaosta. Ajattele nyt mitä siitä tulisi, jos lasten kirjeitä olisi lajittelemassa tonttu, joka ei osaa aakkosia tai poroja hoitaisi tonttu, joka on niille allerginen.
Aliisa tarpoo syvässä lumessa kohti leipomoa, jossa hänen tontturyhmänsä odottaa valmiina. Näyttää siltä, että pienet aputontut ovat kovin innoissaan. Niin innoissaan, että ihan kun he hyppisivät koko ajan eivätkä pysyisi lainkaan paikallaan.
”Hei kaikki”, Aliisa sanoo ujosti hymyillen. ”Minä olen Aliisa ja arvioin tänään sitä, että pääsettekö seuraavalle tasolle.”
Tuntuu, ettei kukaan aputontuista kuuntele. ”Joko mennään?”, yksi aputontuista kysyy innoissaan.
Aliisa naurahtaa, koska onhan tuo into niin suloista. ”Mennään vaan”, Aliisa vastaa.
Leipomon suuret ovet rysähtävät auki kun aputontut ryntäävät sisään. Heillä on selvästi jokaisella oma tehtävänsä, mutta he sinkoilevat paikasta toiseen. Jauhot vain pöllyävät kun aputontut sekoittavat taikinaa ja leipovat leipiä ja pipareita.
Leipurimestari Liisa ohjaa aputonttuja jämäkästi ja aputontut tottelevat parhaansa mukaan. Aliisasta näyttää siltä, että aputontut voisivatkin päästä seuraavalle tasolle. Hän seuraa pieniä tonttuja työntouhussa ja ottaa arvostelukriteerit esiin.
Kaikki kohdat täsmäävät, mutta päivä ei ole vielä täysi. On vielä tunti aikaa, eikä Aliisa saa arvioida heitä ennen kuin on seurannut aputontturyhmää koko päivän. Leipomossa on kuuma ja jauhot kutittavat nenää. Aliisasta tuntuu, kuin Terttu olisi jossain lähellä.
Yhtäkkiä hän kuulee valtavan molskahduksen, kun yksi aputontuista tippuu suureen luumuhillosammioon. Se villitsee kaikki pienet aputontut, joista tulee yhtäkkiä varsinaisia riiviöitä. Toinen hyppää taikinan sekaan. Kolmas heittelee jauhoja kuin lunta ja neljäs ahmii pipareita suoraan pelliltä, niin että hänen kielensä palaa. Aliisa yrittää saada tonttuja rauhoittumaan, mutta turhaan.
Samalla hetkellä kello ilmoittaa, että päivä on täysi ja ovet aukeavat. Oven takana seisoo Terttu, joka katsoo tuota sottapyttyjoukkiota silmät suurina. ”Jaahas!”, hän toteaa, tekee merkinnän muistikirjaansa ja lähtee pois.
”Ei taidettu päästä seuraavalle tasolle”, Aliisa sanoo surullisena aputontturyhmälleen ennen kuin lähettää heidät omiin mökkeihinsä pesulle ja lähtee itsekin kohti omaa mökkiään.


Aliisa on päivästä niin väsynyt, että ehtii hetken ajatella suunnitelmaansa ja äitiä ennen kuin nukahtaa syvään uneen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti