keskiviikko 7. joulukuuta 2016

7. Uusi tehtävä

Aamu valkenee Tonttulaan ja tänään on uuden tehtävän aika. Aliisa toivoo, että se olisi jotain jännittävää ja mielenkiintoista. Jos hän pääsisi tosi toimiin Ulrikan tai jonkun muun suojelijan kanssa. Tai ehkä hän pääsee joulupukin avuksi. Eiliset juhlat tai oikeastaan eilinen katastrofi painaa vielä hieman Aliisan mieltä, mutta uusi tehtävä vie kyllä mukaansa. Muorihan lupasi, että kaikki hoituu eikä Aliisan enää ensi vuonna tarvitse järjestää itsenäisyyspäivän juhlia.
Aliisa on unohtunut ajattelemaan uuden tehtävän tuomaa seikkailua eikä huomaa, että aika rientää. Yhtäkkiä ovi aukeaa ja Elias on ovella. ”Mitä sinä teet? Sinun pitäisi olla kuulemassa uusi tehtäväsi!”, Elias sanoo. Aliisa vilkaisee kelloa kauhuissaan. Hirveällä kiireellä hän kiskoo kengät jalkaansa ja lakin päähänsä ja lähtee juoksemaan kohti joulupukin työhuonetta.
Aliisa ehtii juuri ja juuri ajoissa perille. Terttu katsoo nenän varttaan pitkin hengästynyttä Aliisaa, jonka lakki on vinossa.
”No niin nyt kaikki asianosaiset ovat paikalla ja voimme aloittaa”, pukki toteaa.
Terttu oikaisee ryhtiään ja aloittaa hieman narisevalla äänellään ”Minun tehtäväni on kertoa viimeisen koitoksen seuraavaa tehtävä. Suojelijastatusta ei voi antaa kenelle tahansa tunarille, joten meidän on varmistauduttava siitä, että olet sopiva tähän tehtävään.” Terttu katsoo Aliisaa paheksuen. Terttu ei takuulla ole unohtanut eilistä katastrofia.
”Seuraava tehtävä on huolehtia aputontuista, heidän töistään, koulutuksestaan ja toimia tutorina heille”, Terttu sanoo.
”Mutta aputonttuja on satoja, varmaan tuhansia! Enhän minä millään voi…”, Aliisa huudahtaa kauhuissaan.
”No ei tietenkään kaikkien”, terttu tiuskahtaa närkästyneenä. ”Sinä käyt seuraavissa pajoissa, jotka olemme huolella valinneet. Leipomo, atk-paja, posti, pakkaamo, porot, kuulostelijat ja huoltotontut. Jokaiseen pajaan sinulle on oma erityistehtävä, jonka saat päivän aluksi.”
Aliisa on pettynyt, mutta ei voi muuta kuin ottaa tehtävän vastaan. Aliisa ojentaa kätensä kohti tehtävänantoa. Terttu työntää tehtävän Aliisan käsiin ja kääntyy kohti pukkia.
”Jos kenelläkään ei ole mitään muuta, niin menisin mielelläni viimeistelemään eilisen muistioni”, Terttu sanoo ja vilkaisee Aliisaa ennen kuin poistuu.
”No kai minäkin tästä sitten ja huomenna sitten leipomoon”, Aliisa sanoo ja lähtee kohti omaa mökkiään.

Aliisa ei pääse seikkailuun, mutta onneksi koitosta ei ole enää kauaa jäljellä. Tärkeintä on saada suojelijastatus, jotta voi mennä äidin luokse aivan luvan kanssa. Aliisa on entistä vakuuttuneempi siitä, että hänen pitää käyttää jouluntaikaa, jotta pääsee äidin luokse. Hän käyttää loppupäivän suunnitteluun.
Hänen täytyy suunnitella kaikki tarkkaan, koska hän ei voi matkustaa joulutaialla täältä Korvatunturilta. Hänen täytyy päästä Korvatunturin rajalle, josta voi siirtyä suoraan äidin keittiöön. Ja hänen pitää olla varma, että äiti on kotona, mutta missään nimessä hän ei saa jäädä kiinni äidille eikä Tertulle. Suunnitelma hahmottuu ja Aliisa on innoissaan matkasta.

Ilta alkaa hämärtää ja Aliisan on aika käydä nukkumaan, koska huomenna odottaa leipomo ja erikoistehtävä. Viimeksi kun Aliisa kävi keittiössä, niin siitä seurasi katastrofi, mutta tällä kertaa Aliisa pitää näppinsä erossa ruoka-aineista.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti